Tuomiopäivän karavaani

Tuomiopäivän karavaani (2017)

Fantasia lopun aikojen Euroopasta

Jo lapsena albiinopoika Flavius herättää huomiota maagisilla kyvyillään piiritetyssä Sarajevossa. Myöhemmin hän johtaa Osattomien armeijaa, joka vaatii korvausta Bosnian sodan vääryyksistä avoimen terrorin keinoin. Kun Florian Tímar tapaa Mostarissa nuoruudenrakastettunsa Danielan, hän saa tietää olevansa Flaviuksen isä. Florianilla on oma joukkonsa Suomessa: Räksylän kansakoululle kerääntynyt paranormaalien poikkeusyksilöiden yhteisö. Räksylässä havahdutaan kauhistuttavaan uutiseen: Osattomien armeija aikoo iskeä seuraavaksi Pietarin kupeeseen, Suomenlahden pohjukkaan. On aika pelastaa maailma ydintuholta.

Tuomiopäivän karavaani ulottuu 1990-luvulta 2010-luvun jälkipuolen Eurooppaan ja Venäjälle, missä Vladimir Putinin valta horjuu. Dystooppisessa ja vaihtoehtohistoriallisessa romaanissa nykytodellisuus sekoittuu hurmaavalla tavalla maagiseen realismiin. Romaaneista Unenpäästäjä Florian (2010) ja Sotilasrajan unet (2014) tutut hahmot jatkavat seikkailujaan Tuomiopäivän karavaanissa, joka on näiden teosten itsenäinen jatko-osa.

Hullun vuoden 2016 tapahtumat vievät niin Donald Trumpin valtaannousun taustajuonittelijaisiin, moottoripyöräkerho Yön susien talleille kuin Pietarin trollitehtaallekin. Uusnationalismin ohella tutustutaan toiseen Venäjään: moninaisiin naapuriavun, arkisen toisinajattelun ja -tekemisen verkostoihin, Pietarin suojelupyhimykseen Ksenia Pietarilaiseen ja Kronstadtin kevään 1921 kansannousun matruuseihin, jotka aika ja historia unohtivat.

Kirjailija tunnustaa velkansa niin 1800-luvun venäläisille klassikoille, Mika Waltarille, 1980-luvun supersankarisarjakuville ja toimintaelokuville kuin Pussy Riotin anarkofeministiselle punkmusiikillekin.

"Kokonaisuus sekoittaa fantasiaa, scifiä, maagista yhtälailla kuin kylmää arkirealismia. Rajoja ei oikeastaan ole. Sen minkä Saxell kirjoittaa paperille, se muuttuu luontevaksi osaksi maailmaa, jonka kirjailija on luonut. Tuomiopäivän karavaanin pohjalla on vahva yhteiskunnallinen ja globaalin politiikan vire. Juoni kiertyy uhkaavan ydintuhon ympärille ja sitä myötä energiapoliittisiin kysymyksiin, mutta se ei jää ainoaksi aiheeksi, jota Saxell romaanissaan käsittelee.

Tarina kiertää Balkanilla, Japanissa, Venäjällä, Suomessa. Se puhuu niin Brexitistä kuin Donald Trumpista, käsittelee Neuvostoliiton hajoamista ja sen jälkeisiä tapahtumia sinä missä nyky-Venäjääkin. Rakennelma on taidokas, osoittaa tekijänsä massiivisen tietopohjan ja kertoo kunnianhimosta. Saxellin kotisivuilta löytyy luettelo lähdemateriaalista, eikä se ole lyhyt. "

(Kimmo Rantanen, Turun Sanomat)

lue myös

Toni Jerrmanin arvostelu Helsingin Sanomissa.

Ville Hännisen arvostelu Aamulehdessä.

Jukka Mallisen arvostelu Kansan Uutisissa.

Tuomiopäivän karavaanin lähdeluettelo